pohjois-savon muisti / Museot / Iisalmi / Kirkkomuseo

Vanhankirkon museo

Aukioloajat ja yhteystiedot

Kirkkomuseo on avoinna Tiekirkon aukioloaikoina kesäisin. Museoon on vapaa pääsy.

Muina aikoina museoon pääsee sopimuksen mukaan, tiedustelut puh. 017 83351/vaihde, p. 044 7335 204/ajanvaraus.

Käyntiosoite: Kirkkotie 20, 74120 Iisalmi.
Postiosoite: Ilvolankatu 14b,
74100 Iisalmi.

Ylläpitäjä: Iisalmen seurakunta

Yhteystiedot: Kirkkomuseo
Kirkkotie 20, 74120 Iisalmi
puh. 044-7335 204
www.iisalmenseurakunta.fi
Kirkkomuseon esteettömyys
: Museoon vievät kapeat suhteellisen jyrkät portaat

Iisalmen seurakunnan omistama ja hallinnoima Kirkkomuseo sijaitsee vuonna 1779 valmistuneella Kustaa Aadolfin kirkolla, noin kolmen kilometrin päässä kaupungin keskustasta.  Kirkkomuseon historia juontaa juurensa vuoteen 1927, jolloin Kustaa Aadolfin kirkon korjaustöiden yhteydessä sakastin yläpuolelle rakennettiin niin kutsuttu kokoelmahuone, jonne oli tarkoitus ryhtyä keräämään paikkakunnan historiasta kertovaa esineistöä.

Tähän mennessä ehkä merkittävin vaihe Kirkkomuseon historiassa käynnistyi vuonna 2003, jolloin seurakunta ryhtyi aktiivisesti kehittämään Kirkkomuseota. Kirkkomuseo-hanketta varten palkatun tutkijan ohella asiatuntija-apua saatiin EU-rahoitteiselta Ylä-Savon perinnevaellushankkeelta.

Hankkeen yhteydessä Kirkkomuseon kokoelmat luetteloitiin, niitä täydennettiin sekä suunniteltiin ja toteutettiin kesällä 2004 avautunut Kirkkomuseon perusnäyttely.

Perusnäyttely


Kirkkomuseon perusnäyttely kertoo vuonna 1627 perustetun Iisalmen seurakunnan vaiheista sen perustamisesta nykypäivään sekä pyrkii ylipäänsä kertomaan kirkon vaikutuksesta seurakuntalaisten elämään ennen ja nyt. 

Perusnäyttelyn helminä voitaneen pitää muun muassa seurakunnan perustamisvuonna 1627 Tukholmasta hankittua kirkonkelloa sekä Johan Fredrik Scheidermanin (1751-1792) 1780-luvulla maalaamia lehterin kaidemaalauksia, jotka paljastuivat Kustaa Aadolfin kirkonlehterin kaidelaudoituksen alta vuoden 1927 remontin yhteydessä. Aikaisemmin niitä pidettiin kirkkomaalari Mikael Toppeliuksen maalaamina, mutta nykytiedon mukaan Toppelius ei olisi niitä maalannut.

Myös herännäisjohtaja Paavo Ruotsalaisen uskonveljelle Lauri Juhani Niskaselle kuulunut pirtinpöytä kuuluu perusnäyttelyn mieltä kiehtovimpiin esineisiin.


Sivu päivitetty 6.6.2013