pohjois-savon muisti / Ympäristö / Pohjoissavolainen maisema / Väisälänmäki

Väisälänmäen Ala-Puurulan talon pihapiiriä.
Kuva: Kuopion kult. hist. museo/J. Laitinen, 1988.

Näkymä Väisälänmäen rinteeltä.
Kuva: Kuopion kult. hist. museo/J. Laitinen, 1988.

Väisälänmäki

Lapinlahden Väisälänmäki on tyypillinen pohjoissavolainen mäkikylä ja yksi Suomen 27:stä kansallismaisemasta. Samalla se on Pohjois-Savon ainoa kansallismaisemakohde.(1)

Kylän rakennukset sijaitsevat mäen rinteellä kylätien varrella. Tieltä ja puuttomilta pihamailta avautuvat näkymät Onkivedelle. Mäen korkein kohta, Linnainmäki, kohoaa 220 metriä meren pinnan yläpuolella. Perinteisen ilmeensä säilyttäneet pihapiirit, rinneviljelykset, niityt ja laidunmetsiköt muodostavat eheän, puoliavoimen maisemakokonaisuuden. Arvokkaaksi Väisälänmäen kylämaiseman tekee erityisesti se, että perinteiset hakamaat ja kedot ovat melko pitkälti säilyneet. Vielä 1800-luvulla Väisälänmäen alue oli laajasti kaskitalouden piirissä. Kaskeamisen jäljet näkyvät alueella edelleen.

Väisälänmäen maisemat ovat myös osa suomalaista taidehistoriaa. Taiteilija Eero Järnefelt vietti 1800-luvun lopulla kesiään Väisälänmäen Rannan-Puurulan talossa. Hänen taulunsa "Isäntä ja rengit" vuodelta 1893 kuvaa talon pihapiiriä. Väisälänmäellä hän myös viimeisteli kuuluisan taulunsa "Kaski" eli "Raatajat rahanalaiset". Tässä kaskenpolttoa kuvaavassa teoksessa malleina toimi Väisälänmäen kylän väki. Lapinlahtelaissyntyinen Pekka Halonen on puolestaan maalannut Väisälänmäeltä ainakin teoksen "Maisema Vuorelta".

Väisälänmäki on myös kauas näkyvä maamerkki. Lapinlahdella tunnetaankin sanonta: "Ee hättee, Väisälänmäk näkkyy". Mäen rinteitä pitkin kulkee nykyään 3,4 kilometrin pituinen kulttuuri- ja luontopolku opasteineen. Lisäksi mäen korkeimmalla paikalla on pieni näkötorni.

Tapio Laaksonen, 2002.
Lähde:
1. Kansallismaisema. Ympäristöministeriö. Vantaa 1993

Sivu päivitetty 13.12.2012