pohjois-savon muisti / Ympäristö / Pohjoissavolainen maisema / Korkeakoski

Korkeakoski 1800-luvun puolivälissä.
Piirros: Lennart Forstén. Finland framstäldt i teckningar -teoksen (1845-1852) väritetystä laitoksesta.

Korkeakoski 1800-luvun lopulla.
Kuva: Kuopion kult. hist museo/K. Granit.

Korkeakoski

Maaningan Korkeakoski on Suomen korkein vesiputous. Sen melko kapeaa uomaa pitkin vesi putoaa 46 metrin korkeudelta kosken alla olevaan, noin kaksi kilometriä pitkään lehtoluontoiseen rotkolaaksoon. Erityisen komeana vesi ryöppyää kevättulvan aikana. Alue on keskeisimmiltä osiltaan luonnonsuojelualuetta.

Korkeakoski nousi laajasti tunnetuksi maisemakohteeksi Zachris Topeliuksen Suomi piirroksin esitettynä (Finland framstäldt i teckningar, 1845 - 1852) -teossarjan myötä. Jo vanhastaan tunnettujen luonnonnähtävyyksien lisäksi Topelius esitteli teoksessaan joitain uusia ja teki niistä samalla maankuuluja.(1)

Korkeakosken lisäksi melko tunnettu maisemakohde on Maaningalla jo vanhastaan Tuovilanlahti, jonka rantoja reunustavat vaikuttavat luonnon- ja kulttuurimaisemat. Nykyään Tuovilanlahden kulttuurimaisema-alue on määritelty valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi.(2)

Tapio Laaksonen, 2002.

Lähteitä:
1. Maisemia Suomesta. Z. Topeliuksen ja hänen taiteilija-aikalaistensa kuvateoksen uudelleen toimittaneet Matti Klinge ja Aimo Reitala. 2. painos. Keuruu 1995.
2. Arvokkaat maisema-alueet. Ympäristöministeriö, mietintö 66/1992. Helsinki 1993.

Sivu päivitetty 13.12.2012